Juksula, nimestään huolimatta, sijaitsee Etelä-Saksassa Kirchenhoff Ziegesbrunnen-nimisen kylän lähellä. Seutu on rauhallista ja hyvin idyllistä; miltä kuulostaisi ratsastaa raikkaassa aamuauringossa rauhallisen kylän läpi leipomoon, tervehtiä ja ehkä hieman rupatellakin jokaisen vastaantulijan kanssa ja ratsastaa sitten kotiin syömään uunituoreita brötcheneitä? Juksula on remontoitu vanhasta maatilasta ja sijaitsee rinteellä, hieman kylää ylempänä. Kylään on matkaa vain muutama kilometri mukavia hiekkateitä pitkin. Ilmasto Juksulassa on leuto, talvisin tulee lähinnä vettä lumen sijaan ja kesällä hellerajaa kutitellaan lähes päivittäin.
Pohjapiirros tallin ympäristöstä
Ulkonäöltään talli on kuin kopio päärakennuksesta ja ulkoa ainoa erotus onkin leveämmät ja isommat ovet, sekä ikkunaton yläkerta. Sisältä talli ei kuitenkaan näytä lainkaan vanhanaikaiselta. Talli on muodoltaan L:n mallinen ja karsinat on jaettu kahteen "osastoon". Karsinoita on 35
(jaettu 23+12) ja kaikissa karsinoissa on kalteroitu ikkuna ulos, käännettävä ja irroitettava ruokakuppi, automaattivesikuppi ja suolakiviteline. Alusena tilavissa karsinoissa käytetään olkia. Karsinoiden käytävien puoleinen seinä on osittain kaleteria ja karsinan oven yläosassa on aukko niin että hevoset saavat päänsä käytävälle. Karsinoiden ovissa on ulkopuolella loimiteline ja koukku riimulle. Käytävä on leveä ja siinä on mahdollista hoitaa hevonen naruihin kiinnitettynä.
Pesukarsinoita tallista löytyy kaksi ja niihin hevosen saa kytkettyä ketjuin molemmin puolin. Pesukarsinoita vastapäätä on pienehkö kuivaushuone, jossa loimet ja suojat saavat rauhassa kuivua. Tarpeettomat loimet asustavat myös kuivaushuoneessa ja lämmin huone on myös tallikissan suosiossa. Kuivaushuoneen vieressä on rehuvarasto, jossa säilytetään rehuja ja mm. talikoita ja kottikärryjä. Rehuvarastosta on portaat heinävintille, josta heinät ja oljet voidaan tiputtaa luukun kautta suoraan talliin. Pesukarsinoiden vieressä on varustehuone. Varustehuoneessa säilytetään kaikki varusteet omissa telineissään. Hevosten nimikoiduille harjaämpäreille on varattu oma hylly varustehuoneesta. Varustehuoneessa on myös tallin kävijöille varattuja vaatekaappeja, pari nojatuolia ja vanha jääkaappi.
Lantala on tallin takana. Lisää heinää ja olkia on pienen matkan päässä olevassa ladossa.
Tarhoja on riittävästi. Ne ovat kaikki suuria ja ruohopohjaisia - laitumia ei siis tarvita erikseen vaan hevosemme ovat periaatteessa vuoden ympäri laitumella, jos ne nyt talvella sieltä mitään syötävää löytävät. Tarhat on aidattu puuaidoin ja vahvisteltu hieman sähkölangoin. Hevosemme tarhailevat 3-4 hevosen ryhmissä (tammat) tai yksin (oriit).
Juksulasta löytyy suuri hiekkakenttä. Kenttä on aidattu tarhojen tapaan puuaidalla, jota ei ole viitsitty maalata. Valkoiset aidat eivät edes sopisi tähän vanhanaikaiseen ympäristöön. Kentän vieressä on soma pieni katos, jossa säilytetään puomeja ja estetolppia. Tarvittaessa kenttää käytetään myös tarhana. Tallin takaa löytyy myös kenttää pienempi maneesi. Maneesin pohja on hiekan ja turpeen kuohkeaa sekoitusta, eikä se pöllyä kuivanakaan.
Koska talli on täynnä kenttähevosia, pitää Juksulalla olla myös oma maastoesterata. Maastoesteratamme on kuitenkin varsin vaatimaton ja koostuukin vain viidestä erilaisesta tukki- tms. esteestä ja yhdestä vesiesteestä. Maastojakaan ei ole ihan hirveästi. Tai no, kävelymaastoja on sitäkin enemmän, sillä kyläläiset katselevat mielellään hevosia kylänteillä kävelemässä. Onneksi tallin ympärillä on hieman metsää, jonka omistaja on ystävällisesti antanut luvan meidän ratsastaa metsässä. Lisäksi syksyisin ja talvisin kaikki kylää ympäröivät, runsaat ja monipuoliset pellot ovat ratsukoiden käytettävissä. Mikäs sen mukavampaa kuin pyyhältää laukalla peltojen lomitse?
Juksulan päärakennus on rauhallinen, perinteinen saksalainen maalaistalo. Kaksikerroksinen talo on hyvässä kunnossa ja remontoinnista huolimatta se on säilyttänyt vanhanaikaisen ulkoasunsa. Talon huoneet ovat ehkä hieman pieniä ja matlia nykymittapuun mukaan, mutta viihtyisiä ja useiden ikkunoiden ansiosta valoisia. Kylpyhuoneiden, keittiön, ruokasalin ja olohuoneen lisäksi talosta löytyy kolme viihtyisää makuuhuonetta yläkerrasta. Päärakennuksen vieressä oleva, vanha kiviaitta on remontoitu autotalliksi, jonne mahtuu maasturin lisäksi hevosrekka ja hevostraileri. Pihapiiri on kauniisti laitettu ja sitä hoitamaan onkin palkattu oma puutarhuri, joka asuu kylässä. Kukkaistutukset, pensaat ja puut tekevät pihasta viihtyisän ja puiden varjossa onkin mukava istuskella lämpimänä kesäiltana.
Juksula perustettiin 28.11.2006 päähänpistona. Aluksi nimi oli Nintsun yksityiset ja tallissa seisoi neljä reaalissa ikääntyvää hevosta. Talli oli vain yksisivuinen ja suurin aktiivisuus oli hevosten kilpailuttaminen sekalaisesti vähän joka lajissa. Kilpailuja tai yksityistenmajoittamista ei tuohon aikaan meillä harrastettu. Nintsun yksityisten ulkoasu oli ensimmäinen Nintsun itsetekemä ulkoasu - ja siltä vaaleanpunasininen ulkoasu näyttikin... Toukokuussa 2007 nimi Nintsun yksityiset alkoi pahasti nyppiä. Parin illan pohdinnan ja pikaisen mesegallupin jälkeen nimeksi tuli Juksula. Nimeen liitettiin kohtalaisen pienen hevosmäärän takia pientalli-etuliite. Uuden nimen myötä piti saada myös uusi ulkoasu, niinpä Nintsu pyöräytti varsin luotaantyöntävän pastellinsinisen ulkoasun, jonka koodasi SD. Hevosmäärä yli tuplaantui, eli tallissa kopsutteli kaksitoista hevosta, joista peräti seitsemän oli yksityisiä. Samalla ikääntyminen vaihtui VAI:ksi ja ensimmäinen kasvatti syntyi (rotu fwb).
Alkuvuodesta 2008 talli alkoi tuntua aivan liian pieneltä. Kaikki yksityiset potkittiin pellolle ja talli täytettiin omilla hevosilla, sekä paikkojen määrä nostetiin viiteentoista. Hevosten kisaaminen lisääntyi ja myös tallin oma kilpailutoiminta aloitettiin. Ensimmäiset kilpailut pidettiinkin 30.03.2008. Vasta maaliskuussa 2009 tehtiin päätös hankkia hieman vähemmän kammottava ulkoasu. Namusetä pyöräytti aivan ihanan sinivalkoisen ulkoasun, jonka koodasi Sakkura. Ulkoasu osoittautui kuitenkin yllättävän hankalaksi koodata ja se saatiinkin toimimaan vain tietyillä Firefoxin resoilla. Nintsu ei tapansa mukaan moisesta välittänyt, pääasia että ulkoasu toimi hänellä itsellään ja hän piti siitä. Ulkoasunvaihdoksen yhteydessä hevosten ikääntyminen muuttui VARL:ksi ja samalla yksityis- ja hoitajatoiminta lopetettiin. Pientalli Juksulan versiossa 3.0 oli hevosia parisenkymmentä.
Vuoden 2010 alussa VRL:n taukoillessa Nintsu vihdoin heräsi ja päätti etsiä sivuille toimivan ulkoasun. Lopulta ht.netistä löytyi Eerika K:lta tämä ulkoasu, joka sivuilla nyt roikkuu. Juksula versio 4.0 poikkeaa hyvin paljon muista Juksulan versioista. Juksula nimittäin muutti Suomesta Saksaan, päätti keskittyä enemmän kenttätrakehnereihin ja sai ensimmäistä kertaa historiassaan harmaan ulkoasun. Lisäksi pientalli-etuliite jätettiin vihdoinkin pois: 35:n hevosen tallia tuskin saattoi enää edes vitsillä kutsua pientalliksi.
