Iitu on kuuma ja temperamenttinen - mutta silti loputtoman kiltti. Tamma ei voisi kuvitellakaan tekevänsä ihmiselle, pienellä tai suurelle, pahaa, vaan toimii aina maasta käsiteltäessä kuin ihmisen mieli. Tamman voi hoitotilanteissa vääntää vaikka sataan solmuun - se ei lotkauta korvaansakaan, korkeintaan katsoo lempeillä silmillään ystävällisesti solmijaansa. Harjaustoimet sujuvat erinomaisesti, Iitu seisoo vaikka ilmapommituksessa rauhallisesti jos joku harjaa ja hoitaa sitä. Kavioiden kanssa ei ole ongelmia, vaan tamma nostaa jalkansa rauhallisesti ja kuuliaisesti ylös, vartoo että kavio tulee puhdistetuksi ja laskee sitten jalkansa tyynesti alas. Satulointi ja suitsinta sujuu kuin leikki, Iitulla ei ole mitään niitä vastaan, sillä varustaminenhan tietää ratsastusta! Ja Iitu pitää liikkumisesta. Tarhailu on Iitulle pieni ongelma - tamma ei nimittäin juuri viihdy ulkona tarhassa ja tarhaileekin siksi vain puolipäivää, sillä sen ajan se jaksaa olla kohtuullisen siivosti. Laitumella tamma saattaa kivalla ilmalla viihtyä !melkein! koko päivän, mutta on turha kuvitella että se pysyisi aidoissa yötä päivää, tai edes koko päivää. Kuitenkin vaikka Iitu olisi tarhassa kuin järkensä menettänyt, muuttuu tamma heti pikkuiseksi koiranpennuksi kun se otetaan kiinni.
Ratsastaessa meidän koiranpentumme on täysin eri maata. Iitu on levoton, herkkä, eteenpäinpyrkivä ja varmasti tallin kuumin ratsastettava. Tamman kanssa on täysi mahdottomuus kävellä alkukäynnit selästä - ne onkin parasta taluttaa. Loppukäynnit saattavat jo onnistua jos tamma on liikkunut kunnolla. Alkuverryttely menee tämän rouvan kanssa aina pelkkään kontrolliharjoitteluun - miten intermediaire-tason kouluratsu voi aina yhdessä yössä unohtaa hidastavien apujen tarkoituksen? Jos Iitun kanssa alkuverryttelun malttaa tamman hermoilusta, pukkailusta, pullailusta ja kiihtymisestä huolimatta viedä läpi rauhallisesti ja kontrolloiden, alkaa tamma rauhoittua ja ihan oikeasti toimia hienosti. Oikein liikkuessaan Iitu on varmasti yksi hienoimmista koulutammoista. Hypätessä Iitu on arvatenkin kuuma. Rautaa kaivataan suuhun ja vielä tiukat martingaalitkin, jotta tamma ei sekoaisi täysin sukkiinsa. Iitulla on erinomainen hyppytekniikka, mutta tamma hermostuu herkästi aivan liikaa, alkaa tiputella ja lopulta kiellellä, sillä Iitu inhoaa jalkojensa osumista puomeihin (eikä tamma tajua että vika on sen oma). Temperamenttia tammalla riittää maastoesteilläkin. Iitu hyppää - mutta kovaa. Nopeuskilpailut eivät varmasti tuota ongelmia, mutta huolellisuutta Iitulle lisää. Jos tamman saa pidettyä kasassa koko maasto- tai rataesteradan ajan, on tulos varmasti erinomainen. Maastossa Iitu on hieman vähemmän kuuma kaveri ja jopa käynnit onnistuvat pienen tanssahtelun jälkeen. Luotettava maastossa, eikä säpsy liikennettäkään.
| Isä: SRG Secrecy xx xx-o, mrn, 166cm, YLA3 |
Ii: Parilly xx xx-o, rn, kadonnut |
| Ie: Quizpriestess xx xx-t, rt, 163cm |
|
| Emä: Fireing Lady fwb-t, rn, 169cm |
Ei: Sultan van Del Quinto pv-o, rn, 174cm, VJA B |
| Ee: Dragon Lady pv-t, m, 167cm |
|
29.05.2009, Iitu muuttaa Juksulaan
Tänään Iitu muutti lopettavalta talliltani Light Dragonista Juksulaan. Kokeneena matkustajana tamma suhtautui tyynesti laivareissuun Saksasta tänne Suomeen. Tarhaan rouva ei tosin suostunut rauhoittumaan millään, mutta karsinassa heinät maistuivat hyvin. Pitää varmaankin illalla hieman talutella tätä iäkkäämpää rouvaa, etteivät lihakset aivan jumiin vedä tuosta kuljetuksesta! Iitu tulee vielä kilpailemaan jonkin verran kouluratsastusta, kenttää ja rataesteitä, ennen lopullista siirtymistä kisaeläkkeelle. Nintsu
27.06.2009, YLA3
Iitu palkittiin kesäkuun yleislaatuarvostelussa kolmospalkinnolla pistein 91p (22+25+21+23). Palkintoon olemme itseasiassa ihan tyytyväisiä, tammahan ei ollut kerännyt kuin muutaman sijoituksen ennen muuttoaan Juksulaan, joten kisapisteitä saadaan vielä nostettua siihen 35 pisteeseen (: Myös jälkeläisnäyttö jäi tilaisuuteen mennessä hieman heikoksi. Tamma ilmoitetaan parin kuukauden päästä uudelleen YLAan! Nintsu
26.08.2009, kestävyystreeniä
Iitun kunto on päässyt kesälaitumella varsomisten aikana hieman rupsahtamaan, siispä tänään olikin vuorossa pientä kuntotreenin poikasta! Pitäähän kenttäkilpailuissa olla huippukunnossa, varsinkin kun Iitu ei ihan ruohonjuuritasolla kilpaile. Siispä hain tamman tarhasta, harjasin ja varustin. Pihassa oli hieman ongelmia selkäännousun kanssa, tammalla oli hirveä kiire jo matkaan! Alkukäynnit kiersimme harjoitusradan kautta, noin 15min sain ruutitynnyrin selässä tasapainoilla, kunnes tamma sitten päätti rauhoittua. Pääsimme maastoestepellolle ja aloitin lämmittelyn ravissa ja laukassa esteiden ympärillä kiemurrellen. Iitu rauhoittui yllättävän nopeasti ja pääsin aloittamaan itseharjoituksen. Treenasimme peltoa ympäri kestävyyttä laukassa. 10min laukkaa, 5min käyntiä, 10min laukkaa jne. Tarkkailin tempoamme koko ajan ja mittasin pulssin aina käyntipätkän jälkeen. Iitun kunto ei ollutkaan huonontunut niin paljoa kuin olin luullut, sillä pulssi laski nopeasti normaaliksi. Lopuksi kevyt ravailu ja loppukäynnit. Nintsu
10.12.2009, maastoesteitä
Maassa oli ohut lumikerros, mutta pohja oli pitävä. Olin jo lämmitellyt Iitun valmiiksi maneesissa, joten olimme heti valmiit aloittamaan 20 esteen ja 3km pituisen maastoradan. Vesiesteen päätin tosin jättää välistä (: Hyppäsin lämmittelyksi matalan tukin pari kertaa ja saatuani tamman taas hallintaan, ohjasin sen ensimmäiselle radan esteelle: helpolle tukkikasalle, joka ylittyi kevyesti. Loivassa ylämäessä hyppäsimme risuestesarjan ja jouduin siirtämään tamman raviin seuraavaa alamäkeä ja siinä olevaa pientä autonrengasestettä varten. Alamäen jälkeen nostin taas laukan ja jatkoin rataa. Sain tehdä todella paljon töitä pitääkseni Iitun hallinnassa ja laukan temmon tasaisena. Aliaika oli suurin ongelmamme kilpailuissa, joten rauhallista laukkaa sieti kyllä treenata. Rata sujui loppuun saakka hyvin. Iitu pysyi paketissa ja paria pakollista raviin siirtymistä lukuun ottamatta pysyimme kohtalaisen rytmikkäässä laukassa. Ensi vuoden puolella sitten taas kilpailuihin! Nintsu
10.07.2010, lepää rauhassa Iitu
Rakas tammani Iitu löytyi aamulla kuolleena laitumelta. Ruumiinavausta ei tehty, mutta eläinlääkäri arveli tamman kuolleen yksinkertaisesti vanhan sydämen pysähtymiseen. Iitu eli kunnioitettavaan 25-vuoden ikään ja oli viimeisiin päiviinsä saakka ratsastuskäytössä. Kolmen hienon varsan voimin Iitun geenit jatkavat elämäänsä virtuaalisissa puoliverisissä. Jäämme kaipaamaan hienoa tammaamme! Nintsu
30.09.2010, Iitu ilmoitettu FWB:eiden arvosteluun
Vaikka Iitu onkin jo maannut yhden virtuaalisen vuoden haudassaan, on se ilmoitettu virtuaalisen suomenpuoliveriliiton FWB:eiden laatuarvosteluun. Missään ei kielletty ilmoittamasta kuolleita hevosia mukaan (: Iitulla pitäisi olla ihan kohtalaiset mahdollisuudet kolmospalkintoon, sillä sijoituksiahan on maksimipisteisiin kilpailuosuudesta. Jälkeläispisteet tuskin tulevat olemaan loistavat, sillä kaikki kolme ovat olleet unohdettuina ja vasta jokin aika sitten kaksi niistä ovat päätyneet takaisin minun omistukseeni. No, me olisimme iloisia jo kolmospalkinnosta (: !Nintsu